Innostuin viime talvena kutomaan yhdet villasukat. Edelliset sukat taisin kutoa yläasteen käsityötunnilla vuonna yks ja kaks. No, viime talven innostuksissani lupasin kutoa villasukat myös pikkuveljelleni, ja lankakin tuli silloin jo hankittua valmiiksi. Sitä uutta kutomisintoa ei kuitenkaan tullut koko lopputalvena ja sukat jäi tekemättä. Taisi ne yhdet sukat viedä kaiken voiman ;)
Nyt vihdoin eilen illalla tuli olo, että voisi taas kutoa, ja kaivoin kutimet ja langan esiin. On se jotenkin kivaa puuhaa, saa ajatukset ihan muualle. Vähän kuin jonkinlainen "stressilelu", ja aika menee ihan huomaamatta. Kello taisi olla jo vaikka mitä, kun pakotin itseni pistämään kutimet pois. Toivottavasti tämä into kestää nyt näiden sukkien valmistumiseen asti, ja toivottavasti saan nämä vielä ennen kevättä valmiiks.
Joo, ehkä seuraavaksi tulee se vaihe, kun hankin itselleni kissan seuralaiseksi.. ;)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti